Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sekä mittavia päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla että hiilinielujen vahvistamista. Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa on tunnistettu työn painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat.
julkaisu
Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta. Painopisteet ja toimintalinjaukset
B 61, toinen uudistettu painos
2022
Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta. Painopisteet ja toimintalinjauksetKunnianhimoisen ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä ja kokonaisvaltaista rakenteiden ja toimintamallien muutosta, joka kattaa kaikki osa-alueet eri toiminnan tasoista, toimijoista ja normeista lähtien. Haluamme vauhdittaa maakunnan vihreää siirtymää ja edistää osaltamme Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
Tiekartta ilmastotyön navigaattorina
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan avulla koordinoimme ja yhteensovitamme maakunnan ilmastotyötä. Tiekartta toimii ikään kuin navigaattorina ilmastotyössä ja sen edistämisessä.
Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset. Viisi painopistettä keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreän siirtymän tukemiseen, ja kuudes hiilensidonnan vahvistamiseen ja kompensaatioon. Hiilineutraaliutta ei voida saavuttaa ilman hiilinielujen apua ja jäännöspäästöjen kompensointia.
Tiekartan linjaukset on sovitettu yhteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n ilmastotavoitteiden, kansallisten ilmastotavoitteiden ja suunnitelmien sekä maakunnallisten ja seudullisten ohjelmien kanssa. Tiekarttaa ja sen toimintalinjauksia päivitetään säännöllisesti uusimman tiedon ja yhteistyötarpeiden pohjalta.
Uudenmaan ilmastotyö konkretisoituu toimenpideohjelmassa
Innovatiivisesti vihreä Uusimaa -toimenpideohjelman avulla hahmotamme kokonaiskuvaa maakunnan ilmastotyöstä. Ohjelma sisältää lähivuosien ilmastotoimenpiteitä ja -hankkeita ja kertoo, miten isoihin päästövähennyksiin on mahdollista päästä.
Tavoite saavutetaan yhdessä
Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Ilmastotyömme pohjautuu työskentelymalliin, jossa julkinen ja yksityinen sektori, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijat sekä asukkaat tähtäävät yhteiseen tavoitteeseen ympäristön kantokyky huomioiden. Olemme tunnistaneet eri toimijoiden roolit, mahdollisuudet ja keinot päästöjen vähentämiseen sekä mahdollisuudet hillintätoimien ekosysteemien kehittämiseen.
Kunnat ovat avainasemassa ilmastotyön suunnannäyttäjänä ja hiilineutraalin maakunnan mahdollistajina. Useimmat Uudenmaan kunnat ovat asettaneet omat ilmastotavoitteensa ja ovat jo pitkällä ilmastotyössään. Kuntiemme lisäksi vauhditamme ilmastotyötä alueellisten toimijoiden, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen, kuntayhtymien HSL:n ja HSY:n sekä kehitysyhtiöiden kanssa.
Valtiolla on ilmastotyössä myös merkittävä rooli, sillä osa ratkaisuista tehdään kansallisilla päätöksillä. Valtakunnallisista toimijoista ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat läheisimmät kumppanimme ilmastotyössä.
Maakunnan kehittämisen tahtotilan kiteyttävän Uusimaa-ohjelman yksi painopiste on ilmastonmuutoksen hillintä. Alueen tutkimus- ja kehittämistyön rahoitusta ohjaa Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia, jossa on kattoteemana resurssiviisaus ja hiilineutraalius on yksi kolmesta painopisteestä. Ohjaamalla rahoitusta viisaasti, saamme TKI-sektorin toimijoiden tuen uusien ratkaisujen kehittämiseen ja hiilikädenjäljen kasvattamiseen. Keskeisessä roolissa ovat myös yritykset, jotka voivat synnyttää uusilla ratkaisuillaan liiketoimintaa. Lisäksi asukkaiden sitouttaminen ilmastotyöhön on tärkeää.
Yhteensovitamme maakunnan ilmastotyötä
Uudenmaan liiton tehtävistä aluekehittäminen, maakuntakaavoitus ja liikennesuunnittelu luovat pohjaa maakunnan ilmastotyölle. Lisäksi toimimme monialaisissa asiantuntijaverkostoissa aktiivisena ilmastotyön edistäjänä, hankkeistajana ja yhteiskehittäjänä.
Maakunnan yhteistyön rakentajana teemme laaja-alainen yhteistyötä kuntien, alueellisten viranomaisten ja TKI-sektorin toimijoiden kanssa. Olemme myös mukana luomassa kansainvälisiä verkostoja esimerkiksi osaamisvaihtoa ja hankeyhteistyötä ajatellen.
Ilmastotyön vaikuttavuus syntyy siitä, että tunnistamme parhaat keinot, levitämme niitä ja edistämme ratkaisujen käyttöönottoa esimerkiksi rahoittamalla kehittämishankkeita. Seuraamme aktiivisesti Euroopan unionin rahoitusmahdollisuuksia ja tuemme alueen toimijoita niiden hyödyntämisessä.
Tuemme maakunnan ilmastotyötä muun muassa
- koordinoimalla ja yhteensovittamalla ilmastotyötä
- tuomalla esiin ja levittämällä ilmastotyön hyviä käytäntöjä
- antamalla asiantuntijatukea pienempien kuntien ilmastotyöhön
- tukemalla uusien hankkeiden valmistelua
- pitämällä ilmastokysymyksiä esillä erilaisissa yhteistyöverkostoissa
- seuraamalla maakunnan ja kuntien päästökehitystä ja tiedottamalla kehityksestä
- edistämällä Uudenmaan hyvää päästökehitystä tukevia ratkaisuja valtakunnan tasolla ja kansainvälisesti.
Uudenmaan kunnissa tehdään suunnitelmallista ilmastotyötä
Tutustu Uudenmaan kuntien ilmastotyön tavoitteisiin, suunnitelmiin ja verkostoihin.
Tietoa Uudenmaan päästökehityksestä
Uudenmaan päästökehitystä seurataan vuosittain Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen päästölaskentaan nojautuen.
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana.
Tutustu myös
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia toimintaympäristössämme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Lisätietoja Uudenmaan ilmastotyöstä
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Ajankohtaista
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.
Sivu päivitetty viimeksi: 28.3.2024