Uudenmaan päästöt ovat noin viidennen koko Suomen päästöistä. Maakunnan ilmastotyön rooli on siis merkittävä kansallisella tasolla. Haluamme olla alueen kuntien ja muiden viranomaistoimijoiden kanssa suunnannäyttäjiä ilmastotavoitteissa ja -työssä. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ekologisen kestävyyskriisin näkökulmasta tärkeimmät ratkaisut ja suunnanmuutos tulee tehdä 2020-luvulla, jotta ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään riittävästi.
Omista tehtävistämme aluekehittäminen, maakuntakaavoitus ja liikennesuunnittelu luovat pohjaa maakunnan ilmaston kestävälle kehitykselle. Hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuonna 2030 tarvitaan kaikkien uusimaalaisten toimijoiden yhteistyötä.
Uudenmaan ilmastotyön painopisteet
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartassa on kuusi painopistettä, joihin liittyvät toimet ovat kiireellisimpiä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Viisi painopisteistä tähtää ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreän siirtymän tukemiseen, ja kuudes koskee hiilensidonnan vahvistamista ja kompensaatiota. Näiden saavuttamiseksi on määritelty 42 toimintalinjausta.
Maankäytön ratkaisut luovat perustan kestävälle arjelle. Uusimaa on voimakkaasti kasvava maakunta, joten meillä on erityisen keskeistä hillitä yhdyskuntarakenteen leviämistä ja hajautumista.
Kestävä yhdyskuntarakenne on tiivis ja mahdollistaa resurssiviisaat infraratkaisut. Kestävä rakenne ja kattava palveluverkosto yhdessä vähentävät liikkumistarvetta, lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja säästävät metsäalueita tiiviin yhdyskuntarakenteen ulkopuolisilla alueilla.
Maankäytön suunnittelulla voidaan ohjata liikennejärjestelmän tehokkuutta ja tukea kestävän liikkumisen mahdollisuuksia. Tärkeitä ovat myös ratkaisut rakentamisen sekä rakennusten käyttöön ja rakenteiden elinkaareen liittyvistä päästöistä. Maankäytön osalta on lisäksi tarpeen huomioida energiahuollon ja kiertotalouden tilantarve.
Tiekartan toimintalinjaukset
- Seudun kasvu ohjataan tukeutumaan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja kestävän liikkumisen kannalta kilpailukykyisille alueille
- Kehitetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja rakennuskantaa kestävämmäksi ja energiatehokkaammaksi
- Edistetään hiilineutraalia rakentamista
- Mahdollistetaan alueidenkäytön suunnittelulla kestäviin energiajärjestelmiin siirtyminen
- Huomioidaan alueidenkäytön suunnittelussa kiertotalouden tarpeet
Liikenne aiheuttaa noin kolmasosan Uudenmaan päästöistä. Kuntamme ovat eri lähtökohdissa liikenteen päästövähennystoimien kehittämisessä, joten ratkaisuja tulee räätälöidä huomioiden kuntien valmiudet.
Merkittävin osa liikenteen päästöistä tulee tieliikenteestä. Liikenteen päästökuorma koostuu kolmesta tekijästä: liikennesuoritteesta, kulkutapajakaumasta ja liikennevälineiden yksikköpäästöistä. Päästöjen vähentämisen keinoja ovat henkilöautojen suoritteen vähentäminen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiminen, ajoneuvokannan yksikköpäästöjen pienentäminen sekä matkaketjujen sujuvoittaminen.
Raideliikenne on puolestaan rataverkon sähköistämisen ja kalustoinvestointien myötä tehokas ja vähäpäästöinen ratkaisu.
Tavoitteenamme on suunnata toimia kaikille liikenteen osa-alueille, myös logistiikkaan, satamiin, lentoaseman alueelle ja ICT-sektorille.
Tiekartan toimintalinjaukset
- Vähennetään henkilöautoilun liikennesuoritetta
- Kasvatetaan kestävien kulkutapojen osuuksia
- Kehitetään ja sujuvoitetaan matkaketjuja
- Vahvistetaan joukkoliikennejärjestelmän optimointia ja verkostomaisuutta
- Tuetaan liikenteen käyttövoiman muutosta
- Kehitetään vähähiilistä logistiikkaa ja verkostoa sen tarpeisiin
- Kehitetään liikenteen automaatiota ja uusia palveluita päästöjen vähentämiseksi
- Parannetaan pyöräilyn mahdollisuuksia
- Edistetään lentoasema-alueiden ja satamien vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta
- Edistetään tietoliikenteen vähähiilisyyttä
Päästöttömään energiantuotantoon siirtyminen on keskeistä hiilineutraalisuustavoitteen onnistumiselle. Fossiilisista polttoaineista luopumisen lisäksi olisi ajan mittaan siirryttävä pois polttoon perustuvasta energiantuotannosta.
Uudenmaan näkökulmasta ratkaisevaa on saada lämmityksen päästöt laskuun ja kääntää pääkaupunkiseudun energiantuotanto hiilineutraaliksi. Tällä hetkellä päästötöntä kaukolämmön tuotantoa tavoitellaan ensisijaisesti hyödyntämällä hukka- ja ympäristölämpöjä.
Geoterminen energia ja biokaasun hyödyntäminen ovat uusia lupaavia lämpöenergian lähteitä. Monissa Uudenmaan kunnissa kaukolämpö tuotetaan jo biopolttoaineilla.
Tiekartan toimintalinjaukset
- Luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa
- Lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä energiatuotannossa
- Parannetaan yhdyskuntien energiatehokkuutta hyödyntämällä hukkalämpöjä ja edistetään energiansäästöä
- Edistetään älykkäitä energiajärjestelmiä, sähkö- ja lämpöverkkojen kehittämistä, sektori-integraatiota ja energian varastointia
- Edistetään uusia energiateknologiainnovaatioita ja uuden sukupolven synteettisten polttoaineiden käyttöönottoa
- Kehitetään seudullisia kiertotalouden periaatteiden mukaisia energiaratkaisuja
- Edistetään teollisuuden uusia kestäviä energiaratkaisuja ja vähähiilistrategioita
- Edistetään maatalouden kestäviä energiaratkaisuja
- Tähdätään energiantuotannossa pitkällä aikavälillä poltosta luopumiseen
- Päätetään ydinvoiman tuotannon jatkosta maakunnassa
- Kehitetään energiatoimijoiden yhteistyötä nopean ja reilun energiasiirtymän varmistamiseksi
Kiertotalouden edistäminen on merkittävää ilmastokestävän talousjärjestelmän uudistamisessa. Kasvava väestömäärä ja kulutus aiheuttavat kestävyysvajeen materiaalien käytölle ja luonnonvaroja kulutetaan yli ekologisen kestävyyden rajojen.
Kiertotaloudella voidaan tukea materiaalivirtojen hallintaa ja hyötykäyttöä. Tiekartan toimintalinjaukset edistävät kiertotalouden kestäviä tuotanto- ja arvoketjuja niin Uudellamaalla kuin valtakunnallisestikin. Lähtökohtaisesti kiertotaloutta tulee toteuttaa mahdollisimman energiatehokkaasti sekä jätteen keräyksen ja käsittelyn vaikutukset huomioiden.
Kiertotalouteen kuuluu myös jakamistalouden ja palvelullistamisen edistäminen. Palveluita tulee kehittää siten, että ne perustuvat jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
Tiekartan toimintalinjaukset
- Vahvistetaan Uudenmaan roolia hiilineutraalin ja kestävän kiertotalouden edelläkävijänä
- Edistetään alueellisia ja valtakunnallisia toimenpiteitä kiertotalouspalveluiden synnyttämiseksi
- Tehostetaan alueellisten materiaalivirtojen hyödyntämistä ja lisätään kestävässä kierrossa olevien raaka-aineiden osuutta suunnitelmallisesti
- Kierrätysjakeiden keräämisen tehostaminen alueella
- Edistetään kiertotalouslähtöistä suunnittelua ja tuotantoa sekä sujuvoitetaan kierrätystuotteiden käyttöä
- Kehitetään jakamistaloutta, palvelullistamista ja muita uusia liiketoimintamalleja sekä edistetään niiden käyttöönottoa
Tavaroiden ja palvelujen kulutus on yksi suurimmista ympäristöongelmien aiheuttajista sekä luonnonvarojen että ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kulutustapoja tulee muuttaa kestävämmiksi ja huomioida hankintapäätöksissä tuotteiden ilmastovaikutukset. Olennaista kestävyysmuutoksessa on fossiilisista polttoaineista luopuminen.
Julkisilla hankinnoilla voidaan tukea kestävyyttä edistävää liiketoimintaa ja lisätä kuntalaisten tietoisuutta kestävistä valinnoista. Kunnat voivat myös avautua alustoiksi kestävyyttä edistäville kokeiluille ja tukea digitaalisia ratkaisuja ja palvelullistamista.
Tuotannon päästöt kytkeytyvät myös yrityssektorin toimintaan ja valintoihin ja yritysten vastuullisuuteen. Ruokajärjestelmän kestävyyttä voidaan parantaa viljelymenetelmien ja ruokavalion muutoksilla sekä ruokahävikin välttämisellä ja hyödyntämisellä.
Tiekartan toimintalinjaukset
- Sisällytetään julkisen sektorin ja yritysten investointeihin ja hankintoihin ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet
- Edistetään digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuja ja palvelullistamista kaupungeissa ja kunnissa
- Edistetään ruokajärjestelmän kestävyyttä
- Tuetaan ja kehitetään matkailutoimialan kestävyyttä, lähimatkailua ja vähähiilisiä matkaketjuja
- Tuetaan ilmastomyönteistä arvomaailmaa kulttuurin keinoin sekä edistetään kestävää kulttuuritoimintaa ja tapahtumatuotantoa
- Lisätään tuottajien ja kuluttajien ilmastotietoisuutta ja vastuullisuutta
Päästöjä voidaan kompensoida sekä kasvattamalla hiilensidontaa Uudellamaalla että rahoittamalla hiilensidontaa tukevia toimenpiteitä maakunnan ulkopuolella. Maakunnan hiilinieluista ja -varastoista huolehtiminen on helpoin ja kustannustehokkain keino hiilen sitomiseen ilmakehästä.
Maatalousalueella maaperän hiilitasetta voidaan kasvattaa viljelyteknisin keinoin. Metsissä puuston kasvu ja poistuma säätelevät hiilen sidonnan ja hiilivarastojen määrää. Suojelualueiden ulkopuolella metsien hiilinielu ja -varasto elää hakkuukierron mukaan.
Tällä hetkellä Uudenmaan metsien laskennallinen hiilinielu on hyvin pieni viime vuosien voimakkaiden hakkuiden seurauksena, minkä vuoksi metsävarojen kestävään käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Uudenmaan metsäalan väheneminen olisi pysäytettävä ja maakunnan hiilivarastojen säilymisestä olisi huolehdittava mahdollisuuksien mukaan.
Tiekartan toimintalinjaukset
- Ylläpidetään ja vahvistetaan metsien hiilinieluja ja -varastoja
- Edistetään maatalousalueiden hiilensidontaa
- Tunnistetaan kompensaatiomalleja ja menetelmiä sekä hiilensidonnan uusia mahdollisuuksia
- Lisätään tietoa nieluista ja päästölähteistä
Toimenpideohjelma hahmottaa ilmastotyön kokonaiskuvan
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimenpideohjelma Innovatiivisesti vihreä Uusimaa(Avautuu uuteen ikkunaan) sisältää maakunnan ilmastotoimenpiteitä ja -hankkeita lähivuosiksi. Ohjelma hahmottaa kokonaiskuvan Uudenmaan ilmastotyöstä ja kertoo, miten isoihin päästövähennyksiin on mahdollista päästä. Ohjelma on luonteeltaan päivittyvä eli sitä täydennetään jatkossa.
Hankkeiden ja toimenpiteiden lisäksi ohjelmaan on koottu kuntien ilmastosuunnitelmia ja eri tahojen hiilineutraaliutta edistäviä strategioita. Toteuttajatahoja ovat seudullista ilmastotyötä tekevät maakunnan organisaatiot. Ohjelman on tarkoitus myös edistää hanketoimijoiden verkostoitumista.
Toimet esittelyssä
Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan toimenpiteet ja hankkeet on jaoteltu Kumu-työkalun käsitekarttaan kuuden tiekartan painopisteen ja niihin liittyvien 42 toimintalinjauksen mukaan. Työkalussa näkymää voi tarkastella kokonaisuutena tai valita näkymän yhden painopisteen mukaan. Yksittäistä toimenpidettä klikkaamalla ruudulle saa siitä näkyviin tarkemman kuvauksen. Toimenpiteitä, toimintalinjauksia ja painopisteitä voi etsiä ja rajata käsitekartan vasemman yläreunan hakutoiminnolla.
Käsitekartta on viimeksi päivitetty lokakuussa 2023. Se vastaa Innovatiivisesti vihreä Uusimaa 2021–2023 -toimenpideohjelmaa.
Uudenmaan ilmastotyössä ajankohtaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Kuntien ilmastotyön hyvien käytäntöjen esilletuonti ja edistäminen
- Kuntien ilmastosuunnitelmien tukeminen
- Vähähiilisen rakentamisen edistäminen
- Uudenmaan kiertotalouslaakson edistäminen
- Kuntametsien kestävän monikäytön edistäminen
- Biopolttoaineiden saatavuuteen ja hiilinieluihin liittyvät selvitykset
- Luovien alojen ekologisen murroksen vauhdittaminen
- Alueellisen sopeutumissuunnitelman valmistelu VILKKU-hankkeessa
Uudenmaan kunnissa tehdään suunnitelmallista ilmastotyötä
Tutustu Uudenmaan kuntien ilmastotyön tavoitteisiin, suunnitelmiin ja verkostoihin.
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeessä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana.
Tutustu myös
Tukea ilmastotyöhön
Uudellamaalla tehdään paljon hyvää työtä ilmastonmuutoksen hillinnän eteen, mutta kiristyvät ilmastotavoitteet vaativat ilmastotyön vauhdittamista edelleen. Tarjoamme Uudenmaan liitossa vetoapua ilmastotyöhön.
Lisätietoja Uudenmaan ilmastotyöstä
Salla Lahtinen
Projektipäällikkö
salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi
Canemure-hankkeen aluekoordinaattori, ilmastonmuutoksen hillintä
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Ajankohtaista
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.
Sivu päivitetty viimeksi: 30.9.2024